Haaste!

Niitä blogeja voi vieläkin linkitellä tänne! :) Olen katsellut tähän asti tulleet kommentit jo läpi, ja aika kivoja palautteita sieltä on tullut oman blogini suhteen! Aika moni on toivonut nopeampaa postaustahtia tai vähän valitellut kun näitä tosiaan tulee välillä aika harvakseltaan, myönnän sen. Siispä päätinkin nyt ryhdistäytyä ja toteuttaa tänään pari päivää sitten saamani haasteen nyt tähän väliin kun on aikaa. En ole pitkään aikaan tällaisia tehnytkään, joten nyt ihan kivakin vaihteeksi tekaista ja tulee samalla vähän erilainen postauskin!

Haasteen sain Just Dance nimiseltä blogilta, kiitos haasteesta! Tässä seuraa nyt pikaisesti haasteen ohjeet:

Haasteen on tarkoitus löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan niitä, joilla on alle 200 lukijaa.
Säännöt
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastettaville.
4. Heidän pitää valita haastettavaksi 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, ketkä olet haastanut.

Ja sitten itse asiaan, elikkä 11 asiaa minusta itsestäni

1. Olen blondi (miksi toi tuli mieleeni ensimmäisenä... :D)
2. Blondi on täydellisen koukussa Carrien päiväkirjat - sarjaan
3. Omistan ihanan puhelimen, Samsung Galaxy S II
4. Mulla on ihana ylläpitoheppa, Arttu (eikä, siis ihan tosi !? )
5. Rakastan ruokaa
6. Harrastan omatoimisesti paljon urheilua/treenaan (siis muutakin kuin ratsastusta)
7. Sänky on paras kaverini
8. I hate mondays and love lasagne ! - Garfield
9. Kauhistun ajatuksesta, että lomaa on vaan 2 viikkoa jälellä
10. En jaksanut tänään meikata
11. Tykkään tämmösistä, jee!

Ja sitten kysymykset ja niihin vastaukset!

1. Mitä ötökkää pelkäät eniten? 
HÄMÄHÄKKEJÄ! Hyi että, ne on vaan ihan kamalia ja pelottavia :D

2. Seuraatko muita blogeja? Mitä?
Seuraan tosi monia blogeja ja en jaksa kaikkia tähän luetella, mutta muutama lemppari Puoliverinen prinssi, Viksua elämää ja Ponityttö seikkailee.

3. Paras ruoka?
Ei ole yhtä, sanon kaksi. Pizza ja kiinalainen ruoka. Mutta olen melko kaikkiruokainen ja tykkään monista!

4. Mitä koulua käyt?
Lukiolaistyttö ma ooon

5. Itsesi 5 hyvää puolta ja 5 huonoa puolta?
Hyvät: olen rehellinen, mukava, reipas, sosiaalinen ja yritän aina tosissani vaikka asia olisi hankalakin. Huonot: stressaan turhista asioista, saatan joskus hermostua pienestä, herkuttelen liikaa :D, joskus en muista rentoutua tarpeeksi ja olen itsepäinen.

6. Kuinka monta haastetta olet elämäsi aikana tehnyt?
Kamala kysymys... aivot meni solmuun kun yritin laskea. Mutta ihan pelkässä blogimaailmassa varmaankin kaksi tai kolme.

7. Tykkäätkö suklaasta?
I love it !

8. Paras leffa jonka olet nähnyt?
Tää on ihan ehdottomasti JUNO, ihan kertakaikkisen loistava elokuva. Suosittelen kyllä lämpimästi jos joku ei ole nähnyt!

9. Mistä ostat vaatteesi?
Yleensä H&M, Vero Moda, Cubus, Only... nää peruskaupat.

10. Käytkö kirppareilla?
Kyllä jos tilaisuus tulee, mutta nyt en ole tosi pitkään aikaan käynyt.

11. Luetko blogiani?
En lue haastajan blogia.

Olen nyt tosi laiska enkä jaksa valitettavasti haastaa uusia 11 blogia enkä keksiä uusia kysymyksiä. Kaikki halukkaat saa tän tehdä samoilla kysymyksillä jos haluaa. Tää laiskuus menköön vaikka tuonne huonoihin puoliini :D Kello on hienosti kolme yöllä, joten nyt painun kyllä pehkuihin, heippa :)

Hymy pyllyyn !

Linkitelkäähän vielä niitä blogejanne joko tähän postaukseen, tai sitten tänne! <-- tuolta löytyy lisätietoa. Älkää unohtako banneripalkintoa! Aikaa on vielä runsaasti :) Käväisin eilen pikaisesti - ja torstaina vähemmän pikaisesti tallilla katsomassa miten Artulla menee. Oli sinne ihan asiaakin, kun torstaina kengiteltiin ja oli kyllä jo korkeista korkein aika, sen verran olivat pitkäksi venähtäneet varsinkin edestä. Eilen aamulla ukkeli sai sitten rokotteet, oli se kyllä kiltisti, ei pukahtanutkaan ! Kiltti poika.

Sain juuri äsken idean katsellessani Artun kuvia läpyskältäni ja naureskelin vatsa kippuralla meidän yhteisille hulluttelukuville, joissa jokin on pahasti pielessä :D eikä aina tarvinnut olla niin pahastikaan, kun jo pelkkä hauska väärinymmärrys/tilannekuva nauratti! Ajattelin tässä nyt viikonlopun kunniaksi jakaa teille näitä kerrassaan edustuksellisia kuvia lahjoittamalla samalla naurusta aiheutumani vatsanväänteet myös teille. Olen nolannut itseni niin pahasti eilen kaverin kanssa, ettei ole enää mitään menetettävää! Behind the scenes - olkaa hyvät vuaan! Kuvatekstit ala Arttu ;)

Tästä se lähtee sitte, jes mä pääsen taas ääneen ! Ps. Korjaa toi ilmees jooko....

Hei eiks me voitas söpöillä vähän myöhemmin, ku mua kiinnostas noi patongit tossa...

Joo siis kyl mä näin et sä piilotit ne sinne selkäs taa, älä yritäkkää. Oon venytyksen MM-mestari!

Miks sun ilme on tollain?! Mitä vikaa mun hiustyylissä muka on?

Patsastele keskenäs kuule, meikällä menee iha just hermot noihi sun leikkeihis...

Siitäs sait, tää läks nyt. Mitäs haukuit mua lihapullaksi, lälläslää!

Mami hei... miks tääl on joku tämmöne kuva ?? Oikeesti noloo, voisit ees miettii mihi kätes tunget...

Miks sä räpläät tota harjaas koko aika ?! Se rasvottuu hei... 

Joo ne puhuu just sulle kuule, mut hei voisko ottaa edustavampaa ilmettä ?

Jos toi on sun käsitys edustavasta, nii mä oon maamyyrä....

Mua nolottaa mami oikeesti, onks toi oikeesti sun käsitys edustavasta yhteiskuvasta ?? 

Ai häh, sanoiks sä jotain ?

Joo mäki sua tosi paljon, mut mentäskö nyt vaa...

No ei tarvii suuttuu.... ja ennoo lihapulla !

Mami... missä sesun käsi taas on !?

Älä masennu jooko... mä vaan huolehin ettet nyt kaikkie eessä ittees nolaa...

Joo no oot oikeessa, ei kiinnosta !

Mustaki on kiva et sä nukut siellä mun kaulassa, eipähä tarvii hommii tehä.. 

HAHAHAHAH nää kuvat kyllä naurattaa, mut ei ne oo mitää verrattuna meikäläisen ilmeisii !

Tässä on teille sitä todellista retuilua, Mami sulla on vielä paaaljon petrattavaa !! Adios 

Yllätyksiä lukijoille!

Tarkkasilmäisimmät varmasti huomasivatkin, että banneri on muuttunut jälleen. Tällä kertaa se on pysyvämpi, hienosäädin tuota varmasti ainakin 3 tuntia ja nyt olen lopputulokseenkin suhteellisen tyytyväinen. Saa kertoa mielipiteitä!  Blogin ulkoasukin kokee pikkuhiljaa muutosta syksyisempiin sävyihin, ja kun on tässä aikaa niin päivityksen kautta esille tulee sivut minusta sekä Artusta.

Minulla on nyt melkeinpä kokonaan Arttu-vapaa viikko, sillä se saa viettää vielä viimeisen kesälomaviikon ja suurimmaksi osaksi vain lomailla, niin päätin keksiä nyt vähän muuta kivaa teille lukijoille! Tällä viikolla on tulossa kaikkea muuta hauskaa, eikä kaikki niin hevosiin liittyvääkään. Ajatus lähti siitä, että tänään kirjautuessani taas muutaman päivän tauon jälkeen bloggeriin huomasin lukijalistallani kökkivän 55 ihanaa lukijaa. Tajusin, että teitä vartenhan minä myös osaltani tätä blogia kirjoitan joten tässä on tämän viikon ensimmäinen erilainen postaus, johon te voitte osallistua, ja josta te voitte...

...voittaa  itsellenne bannerin! 

Seuraa ohjeet! Ideana siis linkittää oma/omat blogisi tähän postaukseen! Genre voi olla ihan mikä tahansa heppablogeista lifestyleen. Tähän voivat osallistua kaikki, ei tarvitse olla blogini rekisteröitynyt lukija! Tässä vielä ihan pienimuotoiset ohjeet kuinka osallistua:

1. Blogisi nimi ja osoite
2. Kerro muutamalla/parilla lauseella blogistasi.

Linkitettyjen blogien määrästä riippuen julkaisen erilliseen postaukseen 3-5 mielestäni parasta/hienointa blogia. Tarkoituksenani olisi myös etsiä lisää luettavaa, joten nyt teillä lukijoilla olisi oiva tilaisuus esitellä minulle oma bloginne! Sitten siihen, kuinka voitan itselleni bannerin?

3. Kerro linkityksen ohalla muutamalla lauseella, miksi luet blogiani? Sekä kehitysehdotuksia! Mikä hyvää, mikä huonoa - miten saisi vielä mielenkiintoisemman/mukavamman luettavan? Paras kommentti palkitaan oman maun mukaan toivotulla bannerilla!

Eikun linkkailemaan!

Valkun jälkeinen koulureeni, kuvapostaus!

Paikat kipeenä, yömyyränä istun täällä ja kirjoittelen teille mun tän päivän (eilisen) ratsasteluista. Yritin nyt pitää edellisen päivän valkusta mielessäni, että ne kädet saisi oikeesti pysyä ylhäällä oikeella paikallaan ja pohje vaatia Arttua kulkemaan reippaasti eteenpäin. Sade masensi jotenkin omaa fiilistä, koska se ei ottanut loppuakseen. A oli myös jotenkin tavallista kiukkuisempi varusteiden laitossa. Ymmärtäähän sen, kuka sitä nyt haluaisi sateeseen lähteä painamaan...

Aloitin kävelyjen jälkeen ihan perus keventelyllä ympäri kenttää, kunnes siirryin ympyrälle työskentelemään. Halusin nyt vain keskittyä kunnolla itseeni ja siihen miten se heppa allani oikeasti kulkee, enkä siksi ryhtynyt keksimään mitään kovin vaativia tehtäviä. Ihan muutamia väistöjä ympyrälläpyörimisen lisäksi vaan käynnissä ja ravissa. Arttu oli alkuun tosi vaikea saada hereille ja kuuntelemaan pohjetta, se oli tosi tahmea. Se ei olisi millään halunnut hyväksyä ulkotukeani ja tulla tuntumalle, vain meni vähän vain sinne päin. Siispä keskityin enemmän vain saamaan sitä liikkumaan eteenpäin, se kun yleensä on aina alkuun vähän jäykkä ja hidas muutenkin ja tulee helpommin tuntumalle, kunhan sen saa ensin kunnolla liikkumaan! Samalla yritin saada sitä kuuntelemaan ja kulkemaan rentona, vaikken vielä kunnollista peräänantoa vaatinutkaan. 

Jossakin vaiheessa huomasin, että sade oli vähentynyt vain aivan pieneksi tihkuksi ja aloin sen kunniaksi pirteällä mielellä sitten työstämään Arttua vähän enemmän käynnissä ja taivuttelemaan sitä kunnolla ympyrällä. Aika kauan sitä sai sieltä kaivaa, ennen kuin suostui mihinkään taipumaan. Annoin sille aivan selvän johtavan ohjan, ehkä liiankin selvän (sen huomaa joistakin kuvista) mutta halusin vain, että asetus oli kerrankin kunnolla sisällä vaikka sitten liioitellusti. Samalla vain taivutin sitä ulkopohkeen avulla vähän banaanimaiseksi ympyrälle, ja jossakin vaiheessa A tuli kuin tulikin läpi pohkeelleni! Se alkoi myös pyöristyä aika mukavaksi ja lyhyeksi tuntumalleni. Välillä otin ympyrän sisällä ihan pieniä voltteja, ja kokeilin miten se taipuisi pienillä volteilla. Aluksi se yritti kovasti oikaista ympyrän loppua ja puskea vain lapaa vasten eikä ollenkaan taipua. Kyllä sieltä kuitenkin ihan hyviä volttejakin tuli, kun taas muistutteli että niitä töitä täytyy tehdä!

Käyntityöskentelyn jälkeen työskentelin hetken aikaa ravissa ja täytyy sanoa, että Arttu tuntui jo todella paljon paremmalta! Se ei koko ajan vängännyt tuntumaa vastaan ja jopa liikkui omalla moottorilla... ainakin suurimmaksi osaksi. Sain kuitenkin olla aika tarkka sen kanssa, jos yhtään pyysin sitä enemmän tuelle niin A hidasti automaattisesti vauhtia. Ärsyttävää! Kun se alkoi tulla kuuroksi pohkeelle, jouduin räppäämään sitä muutamaan otteeseen raipalla oikein kunnolla perseen päälle ja kyllä taas löytyi liikettä. Kerran se lähti yhdestä kulmasta kuin jänis puskista. En edes tiedä mikä sille tuli, kun se yhtäkkiä vain ampaisi ihan täydellisesti alta. Todennäköisesti se pelästyi kuvaajani sateenvarjoa :D Onneksi sain Artun kuitenkin nopeasti kiinni ja eikun takaisin hommiin!

Hieman liioitteleva johtava käsi...

Ravityöskentelyn jälkeen annoin Artulle hieman pidemmät välikäynnit ja huilasin itsekin, kävi meinaan nimittäin se perunasäkkinä pomppiminen siellä selässä aika työlääksi :D Huilien jälkeen aloin sitten ottamaan laukkaa, ja A oli aluksi oikea LAHNA! Se ei suostunut yhtään toimimaan omalla moottorilla, vaan jouduin koko ajan potkimaan sitä eteenpäin. Jossakin vaiheessa vain riitti. Läiskäisin sitä raipalla ja WHIU! Takapuoli lensi. Kova poika. Yritti ainakin olla. Sen jälkeen lähti tosin liikettä. Taisi ukkeli vihdoinkin tajuta työnteon idean... ;) Otin ensin oikeaan kierrokseen, se kun on meille huonompi suunta. Alkuun se oli taas tosi jähmeä taipumaan ja meinasi koko ajan kaatua sisäänpäin asettavan ohjan mukana, mutta ankaran sisäpohkeen pumppaamiseni ansiosta se pysyi lopulta haluamallani reitillä ja tuli edestäkin ihan kivaksi! (päivän pohjereeni tehty!!)

Vasempaan kierrokseen Arttu oli hienoin KOSKAAN! Minun oli todella helppo ja mukava olla selässä, saatoin vain istua ja pitää ohjat kädessä. Välillä joutui tosin muistuttamaan pohkeella eteenpäin, jos vauhti oli hiipuakseen. Noh, antaa kuvien puhua puolestaan. Hieno poika ♥

Mamma on aika superylpeä ♥

Loppuun otin vielä ihan iisit keventelyt ja ai että miten mahtavan ylpeä olen minun ukkelista! Eikä istuntanikaan ihan karsea ainakaan kaikissa kuvissa näyttänyt olevan, vaikka työtä se vieläkin vaatii. Ja paljon! Valkku teki meille tosiaankin ihan hyvää pitkästä aikaa, tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin omin avuin toistaiseksi. Uskalsin kerrankin vaatia Artulta kunnolla sen todellista osaamista, enkä päästänyt sitä helpommalla ja se todellakin kannatti! Nyt voin hyvillä mielin alkaa tästä pikkuhiljaa nukkumaan, kello tikittää... :D palataan taas pian!

Kyllä kai se nyt hymyilyttää kun on muailman mahtavin kaakki ♥

Kouluvalkku + viimeviikon kuvat! (kuvapostaus)

Heipparallaa! Nyt on hyvä mieli, koska tänään oli aika sanoisinko onnistunut kouluvalmennus Artun kanssa! Viimeksi oltiin saman valmentajan valvovan silmän alla toukokuussa, ja kaikki meni silloin aika totaalisesti pieleen... Arttu oli minulle niin uusi tuttavuus etten oikein vielä osannut sitä ratsastaa/tiennyt mitä pitää tehdä jos heppa tekee näin - entä jos se tekee noin? Tänään sain taas tosi hyviä vinkkejä, ja istuntani pääsi kunnon kuurille! Tuntuu että olen viimeaikoina vähän unohtanut kantaa kädet, ja ne laskeutuivat jonnekkin aivan liian alas. Valkku niistä käsistä huutelikin alkuun parikin kertaa, mutta sen jälkeen ei enää mitään kuulunut. JES! Muistin kantaa ne ihan itse ja Arttukin tuli oikeasti paljon kevyemmäksi kun kannoin vain kädet ihan hiljaa paikallaan :)

mamin muulipossu!

Alkuun meillä tosin oli hieman vaikeuksia, Arttu oli aivan mahdoton lahna! Niin kankea ja jäykkä ja jähmeä, ettei enempää olisi voinut olla, eikä se suostunut liikkumaan eteenpäin. Sitä siinä kevennellessä sitten jouduin patistelemaan eteenpäin melkeinpä koko ajan. Omat hermot oli lähellä mennä jo siinä vaiheessa. Tätäkö tää on sit koko tunnin. Ei suinkaan, alkuverkkojen jälkeisten kävelyjen jälkeen A vertyi ja vetristyi tosi kivasti, ja alkoi pikkuhiljaa hyväksymään kunnolla ulkotukeni ja kantamaan itsensä pyöreänä. Välillä sen nenä nousi, ja se kokeili olinko hereillä. Jossain vaiheessa se kuitenkin alkoi pysyä aika kivasti tasaisena, eikä minun tarvinnut enää huolehtia muusta kuin pitää kädet tasaisena paikallaan, muistuttaen välillä sisäohjasta Arttua kantamaan itseään sekä pyytää tarvittaessa pohkeella eteenpäin.

Laukat oli tänään tosi hyvät! Yllätyin miten kivana ja tasaisena Arttu vain porskutti menemään. Oikea laukka on meille se hankalampi, ja siinä pari kertää pudottikin raville. Eikun uudestaan, napakka pohje! Ja laukka jatkui. Vasempaan suuntaan Arttu oli aivan älyttömän hyvä, ei tarvinnut kuin istua ja pitää ohjat kädessä. Aika voittajafiilis! Loppuverkat kevenneltiin ympyrällä ja kyllä mamma on niin ylpeä pienestä pojastaan! Tällaisia fiiliksiä on hyvä lähteä nyt hakemaan lisää jatkossakin itsekseen, huomenna viimeistään saankin ehkä kuvaajan mukaan, niin katsotaan onko opit jääneet päähän! :)

Oho, kirjoitinkin hieman pitkähkösti tuosta kouluvalkusta nyt, noo... tässä kuitenkin nyt sitten lyhesti torstain - ja perjantain kuvat/kuulumiset!

Torstaina 11.7 laitoin ensiksi kaverini Saran ja Emilian A:n selkään, ja kävin siellä lopuksi itse. Molemmat tytsyt ratsastivat mielestäni hyvin siihen nähden miten vaikea Arttu oikeasti on, ja miten kakkapää se uusille ihmisille osaa olla. Onneksi minulla ei enää ole sitä ongelmaa, en jaksaisi joka kerta taistella sen kanssa tuntia ilman tuloksia...

Sara vas. Emilia oik.

Käväisin itse vielä lyhyesti selässä, ehkä 15 minuuttia ja otin vähän ravissa ja laukassa arttua pyöreämmäksi, kun se kuitenkin tytöillä oli aika jäykkä. Tässä pari kuvaa. Nolottaa, kun huomaan miten alhaalla minun kädet on oikeasti noissa kuvissa, onneksi valkku huomautti tänään asiasta niin voin alkaa muistelemaan taas, missäs niiden käsien paikka olikaan...! Ja könökönötys asento, koska kevennän suurimmassa osassa ravikuvista :)

Lopuksi otin vielä pari laukkapätkää laitumelle vievällä tiellä ja voi kun kivoja kuvia siitä saatiinkaan! Artulla oli tosi hauskaa ja minullakin :)

Perjantaina 12.7 menin vähän kevyemmin ilman satulaa, tarkoituksena koittaa ratsastaa Arttua läpi. Kyllähän se sieltä sitten aika kivasti läpi tulikin, paras se oli mitä koskaan ennen ollut ilman satulaa! Tultiin myös tuollaista ehkä 30 cm korkeaa HURJAA kavalettia ihan vain pari kertaa. Pysyin kyydissä, jes! Tästä kerrasta en enää viitsi kauheasti kirjoittaa, koska tää postaus on jo nyt ihan kilometrin mittainen ja koska Carrien päiväkirjat alkaa, täytyy kiitää! :D palaillaan taas pian uusien kuvien kera!

Jalkani on vammainen koska väistetään tässä :) 

Mamin kulta on niin hieno ♥

Paras laukkakuva meistä koskaan!