lauantai 30. kesäkuuta 2012

ILMOITUS!

Blogini osoite muuttui! Nykyinen osoite on siis briimadonna.blogspot.fi jos joku ihmettelee. Entinen nimi oli minusta jotenkin hölmö ja muutenkin tämä uusi sopii myös blogin nimeen paremmin. Sivu pysyy siis muuten ihan samana, tunnistettava url osoite vain muuttui :)


torstai 21. kesäkuuta 2012

Ratsastusta kerrakseen, kuvapostaus + kesäisempi ulkoasu!

Pahoittelen muutaman päivän hiljaiseloa ja epäaktiivisuuttani näiden postailujen suhteen. Olen käynyt ratsastamassa Donnan maanantaista keskiviikkoon, ja ke iltana minulla oli vielä oma tunti. Huhhuh, nyt on ainakin näin ennen juhannusta tullut heppailtua tällä viikolla! Tähän postaukseen tulee nyt paljon paljon kuvia, sillä ystäväni on ollut erittäin ahkera kuvaamaan. Suuret kiitokset siitä siis hänelle!
Ensin voisin kertoa hieman Donnasta ja sen viimepäivien kuulumisista. Olen ihmetellyt hieman sen käytöstä, sillä se on ollut ratsastaessa välillä suoraan sanoen aivan kaheli. Maneesissa ovenpäätyä vastapäätä olevan päädyn kulmat ovat olleet yhtäkkiä aivan hirmuisen pelottavat, ja sinne ei ole voinut mennä sitten ollenkaan! Muutaman kerran sieltä on otettu lähtöä vähän reippaampaan tahtiin, mikä on tuottanut minulle ainakin harmaita hiuksia kyydissä pysymisen suhteen. Toistaiseksi olen pysynyt. Maanantaina ja tiistaina se ei ole ollut ollenkaan avuillani ensimmäiseen puoleentuntiin. Olenkin ratsastanut molemmilla kerroilla vain n. 45min. Sitten loppukevennyksien aikaan se uskaltautuu pärskimänä ja rentoutumaan ja pyöristymään vähän eteen alas. Olen tehnyt paljon loivia kiemuroita ja ympyröitä, välttäen toista päätyä ja sitä hirmuisen pelottavaa kulmaa! En viitsi pakottaa Donnaa siihen kulmaan väkisellä, jos siellä kerran joku 'mörkö' lymyilee, sillä en halua vaarantaa omaa terveyttäni, enkä myöskään tahallaan ahdistaa hevosta.

Eilen säikähdin Donnan kanssa ihan totaalisesti. Menimme maneesiin, ja taluttelin sen ensin kierroksen verran, jotta se sai käydä katsomassa ihan rauhassa ne kulmat ja varmistaa, ettei siellä mitään pelottavaa ole. Tuuli aika kovaa, ja maneesin kulmat paukkuivat ja eihän siinä muuta tietenkään voinut odottaakaan, kuin että Donna pelästyi, kun olin taluttamassa sitä keskelle. Se nosti päänsä ylös ja lähti minulta aivan totaalisesti lapasesta. Sille taisi iskeä ihan kunnon saaliseläimen efekti, sillä se ei antanut ottaa itseään kiinni. Se teki muutaman aikamoisen rodeokiemuran, jonka seurauksena ohjat lensivät kaulalta. Tässä vaiheessa hätäännyin totaalisesti, sillä pelkäsin että se astuu vielä ohjien päälle ja teloo itsensä, tai pahimmassa tapauksessa kaatuu. Niinhän siinä kävi, että ohjien päälle se pomppasi ja kuului railakas NAPS, jonka seurauksena ohjat menivät poikki. Donna pyöri aika lähellä minua ja taisi säikähtää ohjien napsahdusta sillä pysähtyi, jolloin sain sen kiinni. Onneksi ne katkesivat vain vähän päästä, joten sain ne pujotettua niin että kestivät paikoillaan. Olen myös onnellinen, ettei mitään muuta sattunut, mutta kyllä minä säikähdin!
                             


Mutta päivän varsinaiseen tehtävään sitten. Eli menimme Donnan kanssa puomeja ympyrällä. Se vaikutti todella rauhalliselta jo heti kun menin selkään, verrattuna parin aikaisemman päivän menoon. Se ei kaasottanut ravissa eteenpäin, ja puomille sillä meni täysin puolipidätteet läpi, jotta sain askeleet sopimaan. Ensin laitoin vain yhden puomin, ja sen jälkeen kolme peräkkäin. Nämä sujuivat hyvin sekä ravissa, että laukassa. Sen jälkeen tein puomeista pyramidin, jota aloin tulla suoraan ravissa vasemmassa kierroksessa, mutta se oli aivan kauhean pelottava! Kaksi kertaa menin ravissa, mutta Donna väisti sen sisäkautta, ja toisella kerralla pomppasi suoraan sen ohi. Otin käyntiin, ja tulin sen kerran käynnissä ja D nosteli jalkoja ihan kunnolla puomien kohdalla. Tämän jälkeen se sujui hyvin ravissa ja laukassakin. Toiseen suuntaan D innostui laukassa, ja se hyppäsi puomit ihan kunnolla. Vaikutti olevan todella innoissaan. Askeleet osuivat suurimmaksi osaksi hyvin, eikä se enää selästä käsin törttöillyt muutenkaan mitään.Valitettavasti kuvat olivat niin epätarkkoja, ettei niistä ole kuin pahasti heilahtaneita kuvia. 




Loppuun vielä kävelin ja ravailin, ja nyt Donna uskalsi jo vähän pistää nenua alaskin. Se pärskähteli ravissa rennosti, ja vaikutti letkeältä. Tuntuu, että se tykkäsi puomiharjoituksista, joita en ole ennen sen kanssa mennyt. Ensi kerralla, kuitenkin kaiken välttämiseksi ajattelin juoksuttaa sen ensin, jottei samanlaista tapahdu uudelleen ja en halua vaarasta itseäni, mutta etenkään Donnaa. Juoksutus on varmasti hyvä idea, sillä silloin saan siltä ylimääräiset höyryt pois jo heti alkuun ja se toivottavasti keskittyisi paremmin heti alkuunsa. Tämän ilmiön huomasin eilen. Kun D oli ensiksi juoksennellut ympäri maneesia, se kuunteli paljon paremmin minua ja rentoutui välillä kivasti, eikä se enää keksinyt mitään ylimääräistä hömppääkään. 

On se mukava päästä välillä syömäänkin!



Sitten keskiviikon tunnista!



                             
Menin Lordi nimisellä hepalla, enkä ollut koskaan mennyt sillä aikaisemmin. Se on siis kuten kuvista näkyy suhteellisen suurikokoinen puoliverinen säkä n 163 cm. Tunsin itseni aika kirpuksi siellä selässä, vaikka pituutta minulla onkin ihan kohtalaisesti 160cm. Oikeastaan tuntuu oudolta, sillä nyt olen aika tottunut Donnaan, joka on myös suhteellisen suurikokoinen, mutta joka on aivan erilainen kuin tämä Lordi. Se tuntui todella pehmeältä istua, ja oli jotenkin kahuean säyseä koko ajan, sillä ei tuntunut olevan kiire yhtään mihinkään. Aikaisemmin olen mennyt tunneilla paljon enemmän poneilla, ja minulla on nyt todella totuttelemista näihin isompiin hevosiin, mikä on toisaalta ihan hyvä. Minulla kun sattuu olemaan suhteellisen pitkät jalat, niin alan käydä isoksi poneille kun en enää saa käytettyä kunnolla pohkeita. Mutta nyt asiaan!




Tunnin aiheena olivat puomit ja pienet esteet. Ensin menimme suoralla linjalla kahta pientä kavalettia ja hevosten oli tarkoitus vain ravata niiden yli ja ratsastajan tuli keventää normaalisti, ei siis minkään laista kevyttä istuntaa. Lordi ei tyytynyt ihan pelkkään ravailuun. Se hyppäsi jopa 20cm korkeat kavaletitkin ihan kunnon ilmavaralla. Sillä tuntui hyppykapasitettia löytyvän ihan kivasti, tosin en ihan ymmärtänyt sen hyppytyyliä.

Se hyppäsi hyvin molempiin suuntiin, ja sen jälkeen esteitä nostettiin hieman. Ryhdyimme tulemaan ympyrällä olevaa punaharmaata pystyä, oikeassa kierroksessa ja esteen päällä tuli vaihtaa laukka ja kääntää vasemmalle olevalle toiselle pystylle. Lordi tuli hyvin esteelle, mutta se miltei pysähtyi esteen eteen ja veti aivan hillittömän jätti loikan ja minulla oli täysi työ myödätä ja pysyä samaan aikaan kyydissä! Huomasin, että sitä tulee ratsastaa joka askeleen ennen estettä ja antaa selvä puolipidäte ennen estettä. Seuraavan kerran tultiin jo huomattavasti paremmin lähestymisen ja vauhdin suhteen, mutta ilmavaralta ei säästytty siltikään.


Lopuksi tulimme vielä rataa jossa aloitettiin oikeaan kierrokseen samalla suoralla linjalla kaksi estettä jotka olivat ehkä 60cm korkeita. Tämän jälkeen tuli kääntää ympyrälle, ja hypätä samainen pysty, jota hyppäsimme aikaisemminkin. Tämän jälkeen taas käännös vasemmalle, ja sarjan toinen pysty. Tämän jälkeen suoralla oli ristikko, ja siitä tuli kääntää vielä ympyrällä sijaitsevalle pystylle ja tehtävä loppui vasempaan kierrokseen. Tuntuu siltä, että selviydyin tehtävästä ihan hyvin. Harmitta välillä, kun myötäys meni päin prinkkalaa sen takia, että yksinkertaisesti jouduin taistelemaan pysyäksen hevosen selässä, sillä en päässyt välillä ollenkaan mukaan sen hyppyyn. Menimme radan kaksi kertaa, ja toisella kerralla sain sen paremmin sujuvampaan laukkaan ja hyppäämään niin, että se käytti myös selkäänsä hypyissä, eikä niin että se vain pomppasi suorilta jaloilta esteen yli.



Kaikin puolin tunnista jäi sellainen olo, että ei tuo Lordi ehkä ihan minun makuiseni hevonen ollut. Voisis olla kiva kokeilla sitä koulutunnilla, sillä se on todella osaava siinä, mutta en sitten tiedä. Toisaalta olen kyllä ihan tyytyväinen, sillä eräs tallissa varmasti minua kokeneempi heppatyttö sanoi, että Lordi on todella vaikea saada hyppäämään kunnolla ja niin, että käyttää selkäänsä. Kyllä se hyppää melkein mitä tahansa, ja sen kyllä huomasin tuossa tunnilla, kun se hyppäsi esteet välillä ihan suoraan paikaltaankin.

Tällä kertaa tuli pidempi heppa-aiheinen postaus, mutta uskoisin olevani sen velkaa parin päivän postaustauoista. Seuraavat postaukset tulevat oletettavasti ensiviikon puolella, sillä minulla on jonkin verran juhannusohjelmaa tiedossa ja en tiedä, riittääkö aikani päivittelyyn. Joka tapauksessa, ensi viikolla lisää!


Hyvää juhannusta kaikille! :-)


lauantai 16. kesäkuuta 2012

Loman hengellinen viikko ohi!

Eilen tuli kotiuduttua riparilta ja olin kyllä totaalisen väsynyt. Olen myös nyt jo hieman väsynyt, sillä valvoimme viime yön parhaan ystäväni kanssa, ja nukkumaan tuli mentyä puolen neljän aikoihin. Ja huomenna minun pitäisi jaksaa herätä konfirmaatioon ja olla pirteänä kirkossa jo klo 9.00. Tuntuu, että en selviydy siitä :D Mutta me isoset kierrämme muutaman juhlapaikan läpi ja pääsemme kakkukahveille! Tämä piristää minua kummasti ja muuttaa myös hieman suhtautumistani huomiseen.

Kuten varmasti myös päältäpäin huomaa, ulkoasu on muuttunut. Tämä on varmaan nyt pidempi aikainen, mutta myöskin väliaikainen. Minulla ei vielä kovinkaan paljon ole materiaalia, ja sen takia tämä saa kelvata siihen saakka. Nyt täytyy ihan oikeasti hipsiä tuonne makuuhuoneen puolelle, ettei mene ihan älyttömyyksiin taast tämä valvominen, ottaen huomioon huomisen herätyksen. Heppa-aiheisia postauksia on tiedossa alkuviikosta, mahdollisesti kuvaajan ja kuvien kera :)

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Koulua ja pöllyävä kenttä

Lähdin tänään tallille remonttia karkuun, vaikka jouduinkin iltapäivästä kuskaamaan tavaroitani ympäri taloa! Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, niinpäniin. Mutta kyllä noista monen kilon laatikoiden kantelusta jotakin hyötyäkin on, nimittäin kohta olen sellainen voimanainen että minulle ei pärjää kukaan! No, ei vaines. Olen aika pienikokoinen, enkä uskaltaisi käydä kenenkään päälle edes leikilläni. Kierrän myös nahikoinnit ja tappelut kaukaa, varsinkin jos niihin liittyy myös fyysistä voimaa. Tosiasia kuitenkin on, että kyllä noista laatikoiden kanteluista vahvistuu!

Kun saavuin tallille, Donna höristeli jo korviaan tarhassa, kun pääsin näköetäisyydelle. Kipaisin vain viemään kamat satulahuoneeseen ja sitten menin hakemaan tammaa sisälle. Donna pyöri karsinassa jonkin verran kuntoon laiton aikana ja se vaikutti hieman levottomalta, mutta kun sain sille satulan selkään se seisoi paikallaan, eikä touhunnut enää ylimääräistä. Kuolaimet se taas nappasi ihan itse suuhun, kun vain tarjosinkin niitä sille. Sen jälkeen hain omat tavarani, ja kun tulin takaisin karsinalle, Donna käänsi vain hieman korviaan suuntaani, ja sen silmät ummessa ilme näytti oikein lupaavalta töihin lähtöä ajatellen :D

Kentällä kuitenkin unenrippeet ropisivat silmistä vauhdilla, kun lähdimme veryttelemään ravissa. Kenttä pöllysi jonkin verran, mutta se ei vaikuttanut menoa haittaavan. Tein alkuun paljon ympyröitä ja voltteja, sillä Donna tuntui vähän liiankin reippaalta. Se posotti eteenpäin ja tuntui, etteivät apuni menneet läpi ollenkaan. Hieman se tuntui protestoivan myös ohjaa vastaan, sillä ne olivat aika tiukalla. Löysäsin vain muutaman millin ohjaa, ja ratsastin tahdikkaasti pohkeella ohjaa vastaan myödäten välillä, ja lopulta se suostui kuuntelemaan ja pyöristyikin nätisti, jolloin ravistakin tuli heti letkeää ja mukavampaa istua. Parin kierroksen jälkeen, olin tyytyväinen sen kuuliaisuuteen, ja otin käyntiin.

Seuraavaksi siirryin päivän aikana suunnittelemaani varsinaiseen tehtävään, kolmikaariseen. Kahdessa suoristuspisteessä tein pysähdyksen ja toisessa lisäsin vielä neljä peruutusaskelta. Tämän homman Donna tuntui osaavan, ja se taipui hienosti kaarissa. Nyt se tuntui jo hyväksyneen ohjankin, sillä oli mukavan pyöreä ja rento. Tein harjoitusta molempiin suuntiin, jonka jälkeen jatkoin vielä samaa harjoitusta ravissa. Pysähdyksien paikalle vaihdoin kuitenkin käyntiin siirtymisen.

Tämän jälkeen annoin sen kävellä noin kierroksen verran, ja otin ensimmäisen laukan. Se kuunteli hyvin pohjetta ja nosti hienosti suoraan käynnistä, ilman ylimääräisiä raviaskeleita. Suoralla se kuitenkin kiihdytti hurjasti, ja jouduin toppuuttelemaan sitä ihan reippaasti, ja lopulta käännyinkin ympyrälle, jotta sain sen pysähtymaan. Donna oli sen verran reipas suoralla ensimmäisen noston jälkeen, että ajattelin taivutella sitä laukassa mielummin ympyrällä. 

Menin päätyyn, ja tein ensimmäisen ympyrän käynnissä, jotta sain sen takaisin avuille. Nostin laukan keskellä ympyrää ja se nousi hienosti vasemmassa kierroksessa. Laukkasin kaksi kierrosta, sillä Donna taipui hyvin ympyrällä. Vaihdoin suunnan ja kokeilin samaa oikeaan kierrokseen. Laukka nousi myös tähän kierrokseen hyvin, mutta Donna ei oikein suostunut taipumaan ympyrällä. Pyysin sitä hieman sisäpohkeesta, ottaen samalla ulkopohkeella vastaan, jottei se kuitenkaan luistaisi ympyrän tieltä. Donnaa ei kuitenkaan tainnut taipumiset tähän suuntaan miellyttää. Se protestoi tekemällä aivan ihmeellisen pompun keskellä ympyrää. Vaikutti pieneltä pukilta, mutta se ei kuitenkaan ollut niin iso, että olisin mätkähtänyt maahan. Tämän jälkeen menin toiseen päätyyn ympyrälle ja nostin laukan. Samalla tavalla vasempaan kierrokseen taipui hyvin ja laukka pyöri. Oikeassa taas taipuminen oli hankalaa. Tällä kertaa kuitenkaan pomppuja ei tullut. Minua jäi hieman harmittamaan tämä oikean kierroksen sählääminen, ja päätin kokeilla sitä myöhemmin uudelleen.


Tässä välissä annoin sen kuitenkin kävellä pitkin ohjin muutaman kierroksen verran kumpaankin suuntaan. Otin takaisin ohjat ja kokeilin pohkeenväistöä uraa seuraten. Väistöt sujuivat hyvin. Vasemmalle ehkä paremmin, mutta myös oikealle väisti. Ajattelin, että menen vielä toiseen päätyyn kokeilemaan laukkaa oikeassa kierroksessa. Menin ympyrälle, ja nostin laukan puolessa välissä. Olin varautunut mahdollisiin hangoitteluihin, mutta niitä ei tullut! Donna haki hyvin alas, ja pärski rentoutumisen merkiksi ja se taipuikin nyt paljon paremmin, kuin aikaisemmin. Laukkasin kaksi kierrosta pääty-ympyrällä, jonka jälkeen kävelin. Otin vielä loppuun kevennykset molempiin suuntiin, jonka jälkeen kävelytin sitä maasta käsin.

Donna sai ratsastuksen jälkeen aimoannoksen rapsutuksia ja taputuksia, sillä se oli tänään minusta niin hieno! Se ei oikonut edes kulmia, minulla tosin oli raippa, jolla muistuttelin välillä kutittelemalla lavalle minne pitikään mennä, kun pohje ei meinannut mennä läpi. On se vaan upea hevonen! Huomenna kaverini tulee mukaan ja lupautui kuvaamaan. Ajattelin, että voisi kokeilla vähän puomijuttuja, mutta katsotaan nyt :)

torstai 7. kesäkuuta 2012

Remonttia!

Huhhuh, olen ihan rättipoikki ja väsynyt! Blogin suhteen muutoksia on tapahtunut uuden otsikon suhteen. Osoite pysyy aivan samana, mutta nimen muutin kuvaamaan paremmin tämänhetkistä elämää :) Samoin blogin vetonaulalle olen omistanut ihan oman välilehden. Sekin tosin vielä hieman puutteellinen. Remonttia on ollut itseasiassa paitsi täällä blogissa, myös meillä kotona! Olen muuttanut - nimittäin meidän pihalla olevaan pieneen mökkiin! Siinä on vajan toisella puolella ihan kokonainen huone, jonka sain omakseni. Aiemmin olen jakanut talossa olleen huoneen nuoremman veljeni kanssa ja nyt voin sanoa, että tuntuupa ihanalta saada huone joka on kokonaan ja 100% minun ja VAIN minun! 

Ensiviikolla ilmoitan jo näin etukäteen, että tulee sitten pidempi postaustauko leiristäni johtuen. Olen menossa isostelemaan nuoria ''uskovaisia'' riparilla. Uskovaisia lainausmerkissä siksi, että suurin osa ajattelee menevänsä kuuntelemaan perinteistä jeesuslöpinää. Itsekään en ole mikään uskovainen, mutta koska leireillä on usein hyvää seuraa ja mukavat isostoverit, olen innostunut isoshommista. En oikestaan ole koskaan tosissani ajatellut, uskonko vaiko enkö, eikä minusta sitä tarvitse välttämättä niin kovin tarkkaan miettiäkkään :)


Eilisestä ratsastustunnista haluaisin myös mainita pari sanasta. Tämä tuleva kesähän tulee nyt olemaan viimeinen ratsastuskoulussani, joten pyrin ottamaan siitä kaiken irti. Minusta tuntui todella oudolta mennä jollakin muulla, kuin Ninalla. Menin Luci nimisellä sirolla arabi-risteytys ponilla. Yllätyksekseni huomasin, että poni oli minulle liian pieni! En edes muista, milloin sillä olisin viimeksi mennyt, mutta siitä on jo useita kuukausia. Se on mukava poni ja osaavakin, mutta aika helppo. Se on paljon aloittelijoiden- ja vähemmän ratsastaneiden lasten suosiossa.


Ratsastimme kolmikaarista kiemurauraa, joissa kahdessa kohtaa oli puomit, joiden välissä tuli suoristaa ja kaaret luonnollisestikin taivuttaa. Tätä teimme ravissa. Sen jälkeen teimme niin, että puomien välissä tuli kävellä muutama askel, jonka jälkeen siirryttiin takaisin raviin. Laukassa muokkasimme rataa niin, että puomien välissä tuli ravin kautta/lennossa laukanvaihdot, ja niitä ehti tulla siis yhteensä kaksi, alussa nostetun laukan jälkeen. Lucilla laukanvaihdot onnistuivat hyvin, sillä ei tarvinnut kuin vaihtaa pohkeiden paikkaa ja laukka vaihtui. Se on tosi herkkä poni, ja sillä jopa MINÄ saan pohkeenväistöt sujumaan :D 


Meiltä kysyttiin näin kesän tunneille toiveita hevosten suhteen, ja toivoin enemmän hevosia, kuin poneja. Tottakai toivoin myös Ninaa, sillä en voinut jättää sitä sanomatta. Onhan tämä kesä mahdollisesti viimeinen yhteisemme. Huomasin tuon Lucin kanssa, vaikka se suhteellisen iso poni onkin, alan olla jo iso poneille vaikka en olekkaan kuin 160cm pitkä ja painostani pystyisin hyvin menemään hieman pienemmilläkin poneilla. Satun omistamaan pitkät jalat, jonka takia Luciakin oli hieman hankala pyytää pohkeella, kun jalkani menivät hieman sen yli. Nina on oikeastaan suht. saman kokoinen, joten alan varmasti olemaan pitkä sillekkin, mutta ei se minusta koskaan niin pieneltä ole tuntunut, kuin miltä Luci eilen tuntui.

Huomenna- samoin kuin lauantainakin olen menossa ratsastamaan Donnan. Huomenna menen perus koulu juttuja, ja ajattelin soveltaa tuota kolmikaarista-tehtävää, sillä se on vielä tuoreessa muistissa ja voisi olla aika kiva. Lauantaina mietin, että voisin kokeilla vähän puomijuttuja koulun lisäksi. Saan kaverini silloin kuvaamaan, ja käsken häntä ottamaan paaaaljon kuvia, jotta saisin niitä tännekkin laiteltua :) 


Jälleen kuvaton postaus, pahoitteluni siitä, mutta lupasin tulla tänäänkin postailemaan ja ainakin sain blogini remontin kuntoon! Ulkoasu tosiaan on vieläkin hieman, no mitä on. Jos edetään vielä ihan pikkuisen tulevaisuuden puolelle, niin huomisesta ja lauantaista tulee sitten heppa-aiheista postailua, ihahaaa!


keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Informaatio - blogi uudistuu!

Ensimmäisenä huomion varmasti kiinnittää uusi ulkoasu joka on siis väliaikainen siihen saakka, että saan parempaa materiaalia, joista väsättyä jotakin laadukkaampaa. Toinen asia mikä muuttuu on blogin otsikko, siispä jos ihmiset ihmettelevät yritän keksiä jonkin hieman enemmän hevosiin liittyvän sanasen tai kaksi otsikoksi, joka kuvaisi tätäkin blogia enemmän. Myös uusi välilehti ilmestyy, joka kertoo tämän blogin vetonaulasta hieman enemmän. Täydellinen remontti siis tulossa, huh!

Postailut ovat jääneet myös hieman vähemmälle nyt kiireiden takia, ja koska minulla on 
taas kiire en valitettavasti nytkään kerkeä enempää postailemaan. Tämä oli tämmöinen informasjunen tyyppinen postaus tällä kertaa. Pidemmät postaukset tulevat huomenna, samalla kun teen blogilleni pientä pintaremonttia :)

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Haaste!

Heräsin tänään vasta iltapäivällä kahden jälkeen ja nyt voin sanoa, että alkaa jo pikkuhiljaa tuntua lomalta. Olen ollut todella väsynyt, mutta olen huojentunut ajatuksesta, että huomenna ei tarvitse herätä aikaisin polkemaan kouluun. Oikeastaan en ole tänään tehnyt ihmeellistä, joten ei minulla ole siis ihmeellistä postailtavaakaan. Sain kuitenkin haasteen blogilta Ponimaista elämää, kiitos. Ajattelin, että voisin nyt vastata siihen niin ei jää aivan tyhjäksi tämänkään päivän postauskohta :)

1. Poni vai hevonen?
Vähän aikaa sitten olisin vielä vastannut ilman epäilyksen häivää poni, mutta nyt en oikeastaan ole ihan varma :D Olen aina ollut enemmän poni-ihmisiä ja niillä olenkin enemmän ratsastanut. Nyt olen kuitekin alkanut orjentoitua ajatukseen, että minun alkaisi olla aika myös totutella hevosiin. Vastaan siis, että hevonen.

2. Ex ravuri, suokki vai lv?
Tähän vastaan että lämminverinen. Oma vuokrahevoseni on todella ihana ja herkkä lämminverinen. Pidän myös suomenhevosista, mutta ne ovat ehkä liian juntturoita makuuni, eivät toki kaikki. Lämminveriset vain ovat jollain tavalla minua miellyttävimmät. Ravureistahan en sitten ymmärräkään yhtikäs mitään :)

3. Kesä vai talvi? 
Kesä. Talvella on liian kylmä, iho kuivuu ja nenä jäätyy!

4. Millaisesta hevosesta pidät?
Kamalan vaikea kysymys... Tykkään herkistä hevosista. Sellaisista, jotka mielellään kuuntelisivat apuja. En sellaisista, jotka on turrutettu pohkeelle ja joita joutuu vain potkimaan. Hevonen ei kuitenkaan saa olla mikään automaatti ja sellainen, että se antaa kaiken ilmaiseksi. Pääasiassa pidän kuitenkin kaikenlaisista hevosista, sillä jokaiselta hevoselta voi oppia jotakin uutta.

5. Millainen ratsastaja olet?
Olen rauhallinen ja pyrin pysymään tyynenä. En harmistu virheistä, vaan jaksan yrittää sitkeästi uudelleen. En myöskään vaadi itseltäni mahdottomuuksia. Pyrin löytämään hyvän harmonian itseni ja hevosen välille, enkä pakota hevosta esimerkiksi sitä pelottaviin tai ahdistaviin tilanteisiin. Pääasiassa olen kouluratsastaja, mutta vauhdikkaalla ja eteenpäinpyrkivällä hevosella myös hyppääminen tekee hyvää ja on pirteää vaihtelua silloin tällöin. En pidä itseäni millään tavalla täydellisenä ratsastajana, vaan pyrin parantamaan omia vikojani kerta kerralta. Jos korjattavaa ja virheitä ryhtyy etsimään, niitä saa olla korjailemassa koko ajan. Pääsääntöisesti haluan nauttia hyvästä yhteistyöstä ja suorituksista sekä letkeästä meiningistä hevosen kanssa :)

6. Mistä kaupasta olet ostanut suurimman osan ratsastusvaatteistasi?
Voi apua, nyt täytyy kyllä vastata ihan rehellisesti että ei minkään valtakunnan hajua! Joskus ostin kypäräni Prismasta, joka on halorider merkiltään sillä se oli siihen aikaan tarjouksessa. Samoin chapsini ostin samaisesta kaupasta. Ratsastushousuni sain kaveriltani, jotka olivat jääneet hänelle pieniksi ja ne olivat suhteellisen käyttämättömät. Samoin ratsastustakkini sain kylläkin eräältä toiselta kaveriltani. Hanskat ostin ihan jostakin ratsastustarvike liikkeestä, valitettavasti en muista sen nimeä :D ja raippa taisi olla Agrimarketista, samoin kuin muutamat sukatkin.

7. Oletko ollut leireillä?
Kolme ensimmäistä hevosharrastelu kesääni olin Luumäellä pienessä maatilamatkailu paikassa, sillä paikka oli halpa ja sieltä oikeastaan hevoskärpänen minuun puraisikin pahemman kerran. Viime kesänä olin Einolan tallilla, jonka jälkeen olen myös ratsastanut siellä säännöllisesti.

8. Oletko kilpaillut? 
Itseasiassa en ole varsinaisesti kisannut ollenkaan. Muutamat leirikisat olen kokenut, mutta esimerkiksi seuran- saatika tallin järjestämiin kisoihin en ole uskaltanut vielä osallistua. Minulla ei ole ollut käytössäni sellaista hevosta, johon olisin tutustunut tarpeeksi hyvin. Olen kyllä miettinyt, että mikäli löytäisin käyttööni sopivan hevosen aloittaisin osallistumalla muutamiin kisoihin ensikaudella. Nyt minulta sellainen löytyy :)

9. Tykkäätkö ratsastaa maastossa yksin- vai porukassa?
Olen maastoillut oikeastaan vain porukassa, joten en osaa tähän vastata :)

10. Oletko käynyt ulkomailla, jos olet missä?
Olen käynyt ainakin Ruotsissa Tukholma risteilyllä :D useamman kerran Virossa ja Kreikassa sekä kerrän Englannissa ja Venäjällä.

11. Lempiblogisi?
En oikeastaan osaa sanoa suoranaista suosikkiani. Varmasti lähes kaikki tietävät Kaktun blogin, jota olen lueskellut nyt jonkin aikaa oikein ahkerasti. Myös tuttunu Sallan blogia seuraan päivittäin, tai aina kun uusi postaus on ilmestynyt. Vastaan siis nuo kaksi :)

Haastan EssinSallanRosan, sekä Suskin. Tiedän, siinä ei nyt ollut ihan 11 haastettavaa, mutta pääasiassa haastan lukijoitani sekä muutaman blogin jota itse lueskelen. En jaksa lähteä etsimään haastettavia nettiavaruudesta. Nämä riittäköön.


Eli ohjeena jokaisen haastetun tulee vastata seuraaviin yhteentoista kysymykseen. Sen jälkeen he saavat keksiä itse uudet kysymykset, joita tulee siis olla yksitoista ja haastat saman verran uusia blogeja. Älä haasta blogia, jolta sait tämän haasteen.

Uudet kysymykset.


1. Mikä sytytti kiinnostuksesi hevosiin ja milloin aloitit ratsastuksen?
2. Tärkeimmät hevoset elämässäsi tähän mennessä?
3. Mikä sai sinut kiinnostumaan bloggaamisesta?
4. Onko sinulla mitään pelkoa, liittyen ratsastusharrastukseen?
5. Kerro jokin heppailumokasi?
6. Ikävin tippuminen?
7. Onko sinulla jotain suunnitelmia tulevaisuuden varalle ajatellen ratsastusta?
8. Käytkö vakituisesti ratsastamassa ratsastuskoulussa vai onko sinulla vuokris/oma hevonen?
9. Ihailetko jotakuta ratsastajaa?
10. Millainen olisi elämäsi, ilman hevosia?
11. Millainen on hevoskesäsi 2012?




lauantai 2. kesäkuuta 2012

Uusi aika!

Tänään ilmapiirissä oli aistittavissa riemua ja haikeutta. Viimeinen päivä yläastetta, kevätjuhla. Olin itse aivan itkun partaalla, ja kun pari tuttuani lauloivat kappaleen Ohikiitävää, kyyneleet vain alkoivat valua poskillani. Siitä asti, itkin koko juhlan loppuun saakka. Menin hyvästelemään lähimmät ystäväni ja meidän luokkamme tytöt, ja kaikki itkivät. Hyvästelin myös luokanvalvojani, joka oli yläasteen aikana minulle tärkein opettaja. Häneltä sai hyviä neuvoja ja apua, niin opiskeluun, kuin muihinkin mieltä painaviin asioihin. Heitä kaikkia tulee kova ikävä.

Kaikista haikeinta kuitenkin oli sanoa hyvästit parhaalle ystävälleni. Olemme olleet nyt yhdeksän, itseasiassa kymmenen vuotta samalla luokalla jos esikoulu lasketaan mukaan, ja tässä vaiheessa tiemme erkanevat. Näemme edelleen usein, ja pysymme parhaina ystävinä, mutta emme enää voi naureskella emmekä hölmöillä yhdessä koulussa. Minä jatkan lukioon - hän ammattikouluun. Jos hän sattuisi blogiani vilkaisemaan, haluankin kiittää häntä ihanasta yhteisestä taipaleesta, jonka olemme koulumatkallamme viettäneet! ♥


Minulla on myös muissa yhteyksissä hieman haikeutta ilmassa. Tämä kesä tulee olemaan viimeinen ratsastuskoulussa, ja joudun hyvästelemään Nina-ponin siirtyessäni vuokrahevosen pariin. Tämän takia myös blogini ulkoasu menee lähiaikoina uusiksi. Samoin tapahtuu kirjoitusasulle. Blogiin ryhtyy tulemaan enemmän ratsastusasiaa, kuin vain kerran viikossa sillä käyn useamman kerran viikossa tallilla. Juoni siis muuttuu siinä, että ryhdyn kertomaan enemmän minun ja vuokrahevoseni elämstä. Lisään sille myös uuden välilehden, kunhan saan siitä kuvia ja jos vain saan luvan tänne laittaa. Tämän kesän kirjoitan mahdollisesti kuitenkin vielä myös ratsastuskoulun kiemuroista. Nyt on kuitenkin vielä kokonainen kesä aikaa, täytyy ottaa siitä kaikki irti!


Nyt en halua enää muuta tällä erää sanoa, kuin että oikein mauahtavaa ja hevosten täytteistä lomaa kaikille! Aksu kiittää ja kuittaa :)

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Everything I want, is you!

Jos ulkoasu tulee näyttämään sekavalta lähiaikoina, se on menossa täydellisesti uusiksi. Syy selviää myöhemmin. En osaa sanoa tarkalleen kauanko siinä menee, viikko kaksi tai kolme. Suurinpiirtein tuota luokkaa. Myös blogin nimi voi mennä uusiksi, katsotaan nyt. Kaikista ilmoitetaan kyllä.

Minulta jäi yhden päivän postaukset kokonaan väliin eilisen luokkaretkemme takia, sillä lähdimme aamulla ja olimme kotona vasta iltamyöhällä, joten en ehtinyt koneen ääreen ollenkaan. Meillä oli mukavaa ohjelmaa: shoppailua, museokäynti joka jaksoi kiinnostaa tosin vain murto-osan sen kokonaiskestosta :D sekä Linnanmäki. Illalla oli todella väsynyt, mutta samalla myös onnellinen olo! Sain nimittäin eilen viestin mahdollisen vuokrahevosen omistajalta, ja sovimme koeratsastusajan. Olin innoissani - ja jännittynyt!

Tänään heti aamulla herättyäni, olin täpinöissäni, mutta koko päivän myös jännitin aivan valtavasti, ja koko päivän! Entä jos mokaisinkin kaiken ja mahdollisuus valuisi käsien välistä hukkaan, kuin hienon hieno hiekka? Jännitys kuitenkin haihtui kun näin hevosen. Se oli kaunis. En osaa muuten kuvailla sitä. Sen katse oli todella ystävällinen ja se vaikutti rauhalliselta.

Maneesissa selkäännousun jälkeen alkoi hieman jännittää, mutta pyrin pitämään itseni rentona, jottei se vaikuttaisi hevoseen. Hevonen oli todella herkkä suustaan, ohjan täytyi olla todella tasainen ja sitä tuli ratsastaa enemmän jalalla ohjaa vasten. Ravi oli jokseenkin kamala, minulta loppui täysin kunto kesken yrittäessäni istua siellä. Laukka taas oli maailman ihanin! Siellä ei tarvinnut tehdä muuta, kuin istua. Tosin monilla lämminverisillä on juuri samalla tavalla, pehmeä laukka ja epätasaisempi ravi.

Kokeilin hieman miten hevonen väistää, ja olen oikeasti valehtelematta todella huono pohkeenväistössä! Jokin asia unohtuu aina, mutta nyt väistöt sujuivat hienosti! En saanut kauheasti ottaa suusta, kun pidätin, sillä muuten jäi junnaamaan mutta pohjetta sain käyttää reippaammin. Oikealle väisti paremmin, vasemmalle hieman hankalampaa mutta väisti kuitenkin. Laukassa samoin, oikeaan kierrokseen nosti helpommin kuin vasempaan. Minusta hieman tuntui, että se vedätti minua laukannostossa, sillä annoin aivan selkeät laukka-avut. Omistaja sanoi, että suunta on hankalampi mutta uskoi myös hevosen hieman vedättävän minua.

Kokeilin vielä hetken harjoitusravia ympyrällä - ilman jalustimia. Saan itseni jotenkin ryhdikkäämpään asentoon ilman jalustimia, ja istumiseni on parempaa. En jaksanut istua kuitenkaan, kuin muutaman ympyrän, jonka jälkeen oli pakko keventää. Hevonen oli mukavan pyöreä loppupuolella käynnissä, ravissa ajoittain. Harjoitusravissa ei niinkään, mutta kevyessä meni kivasti eteen alas. Samoin laukassa ajoittain.

Olin todella hyvällä mielellä, kun omistaja kysyi kuinka monta kertaa viikossa haluaisin käydä jne, ja sanoi että jos vain haluan niin hevonen on minun käytössäni. En ensin tajunnut, että sehän tarkoittaa minun siirtyvän vuokraajaksi! Olin aivan onnessani. Menen seuraavan kerran jo maanantaina ratsastamaan, tällä kertaa ratsastan jo yksin. Talli on lähellä kotiamme, ja minulla ei mene sinne kuin viitisentoista minuuttia pyöräillessä :)

Pahoittelen kuvatonta ja pitkää postausta. En uskaltanut vielä laittaa kuvia, tai mainita hevosen nimeä. Teen mahdollisesti sille oman välilehden, kunhan saan siitä kuvia. Minulla on hyvä tunne, että tästä kehkeytyy jotain oikein hienoa!